1920- luvun muotiliikkeessä olevan 25 vuotias nainen

Sain tuossa muutama viikko sitten kirjoittamisen kurssilla tehtäväksi kuvailla otsikon mukaista henkilöä. Sain vapaasti valita eri vaihtoehdoista tuon henkilöhahmon jota sitten lähdin rakentamaan ohjeistetusti.

1. Ensin kuvaillaan vain ulkonäköä
2. Annetaan hahmolle nimi ja kirjoitetaan hänen luonteestaan, temperamentistaan, työstään, intohimoistaan jne.
3. Kirjoitetaan hahmon taustasta, hänen perheestään, mistä hän on kotoisin, mitä murretta hän puhuu, minkälainen perhe hänellä on / vai onko?
4. Kirjoitetaan hänen maanantai- päivästään.

 En päässyt kurssille tuolloin, mutta tein sen ehtimiseni mukaan myöhemmin. Alla henkilöhahmo niin pitkälle kuin ehdin sitä kirjoittaa. Kirjoitan jatkoa tässä varmasti lähiaikoina ja tuon sen tänne blogiin ihmeteltäväksi. =) Olkaapa hyvä.


1. Hänellä on ruskeat hiukset, jotka ovat leikattu puolipitkiksi. Ne on kiharrettu kauniisti niskaan ja otsalle on taivutettu kevyt aaltoileva hiuskiehkura kulkemaan otsan poikki.
Silmänsä ovat ruskeat ja kirkkaat eikä niissä ole ensinkään kosmetiikkaa.
Nainen nipistelee poskipäänsä punehtuneeksi.
Hän on lyhyehkö, mutta hoikka ja kaunis. Hän käyttää ruskeita nahkaisia kenkiä joissa on matala korko.
Kukallinen kevyt mekko peittää hänen polvensa ja yläosassa on röyhelöinen nauha joka on solmittu kevyesti peittämään decolteeta.

2. Annaliisa on ujo ja hiljainen. Liikkeessä on kuitenkin osattava puhua, mutta se on helpompaa siellä, kuin ulkona. Liikkeen ikkunassa on yksi nukke ja kolme tukkia. Nuken Annaliisa saa pukea harvoin, sillä sen on oltava moitteeton. Ikkunan hatut ovat kuitenkin hänen vastuullaan. Tukit on pyyhittävä joka kerta huolellisesti ja niiden päälle laitetaan aina uusi valkoinen silkkipaperi, ettei hattu tuhriintuisi. Päivän paras hetki on näyteikkunan somistaminen. Annaliisa ei tekisi mitään muuta.

Kun asiakas vihdoin haluaa kokeilla jotakin kauniista vaatteista, Annaliisa auttaa tätä pukeutumisessa. Niin hän tapasi erään.

Annaliisasta ei koskaan tullut äitiä. Nyt se olisi jo myöhäistäkin. Sitä paitsi hänellä ei ole miestä. Ei hän kyllä miestä haluaisikaan. Annaliisa on kyllä rakastunut, mutta ei koskaan voi kertoa siitä kenellekään. Paitsi hänelle. Marja. Annaliisan elämän rakkaus. Annaliisa tietää, että hänen on valittava rakkauden ja liikkeen välillä. Näinä aikoina ei toinen nainen voi rakastaa toista, vaan on vaiettava iäksi. Siksi Annaliisa aikoo tehdä töitä kovemmin kuin koskaan. Hän aikoo tulla liikkeen johtajaksi, vaikka se olisi hänen viimeinen tekonsa. Sillä hän haluaa hyvittää Marjalle.